Aamu valkeni aurinkoisessa säässä. Lähdimme Poristungurista liikkeelle taas lauman vauhdittamana. Ratsastin nuorella Skardilla, joka oli hyvin herkkä kädelle. Ilmeisesti pidätin ennen puron ylitystä liikaa, silläSkardi nousi pystyyn pari kertaa, ennen kuin ponkaisi puron yli ja lähes kompastui veteen.
Yhteistyö alkoi sujua hieman paremmin myöhemmin, mutta pieni onnettomuus sattui tauolla, kun Skardi puraisi minua vahingossa etusormeen, kun syötin sille ruohoa... Sadulla oli ensimmäisenä ratsuna Blair, joka oli pehmeätölttinen ja nopea ratsu.
Ratsastimme ensin Pjorsa-joen rannalla muutamine joen ylitykseen ja Budarhalsin hienoissa vuoristomaisemissa. Sen jälkeen alkoikin erämaa, jossa oli lähinnä laavahiekkaa ja teräviä laavakiviä. Vihreä maasto jäi vähitellen kokonaan taakse. Toisena hevosena minulla oli nopea, mutta hieman kovasuinen tölttääjä Mauni, Sadulla taas reipas ja mukautuva Godi.
Koska päivän etappi oli pitkä, noin 50 kilometriä, vaihdoimme hevosia vielä kerran. Loppumatkan ratsastin Blesillä, joka muistutti hieman Skarpuria. Blesillä oli hassu tapa hieman hypähdellä välillä kävellessään, kun se hermostui lauman paineesta. Satulastani katkesi oikealta puolelta toinen satulavyön remmi, mutta onneksi satula pysyi selässä. Satu meni kolmannen etapin Thrimmurilla, joka oli oikein hyvä takaryhmän hevonen lauman paimentamiseen.Puolet päivästä oli aurinkoista, loppupäivästä taas vähän pilvisempää ja välillä sataa tihkutti. Hiekka-aavikon keskellä saavuimme Versaliriin, jossa meitä odotti varsin tilava ja hieno vierastalo kosken vieressä.
