Lähdimme päivän 45 kilometrin etapille
kovassa tuulessa. Sain ensimmäiseksi
hevoseksi Minnan, joka oli entinen kilpahevonen. Se olikin nopea ja tasainen
tölttääjä, joka halusi
mielellään olla lauman kärjen tuntumassa. Sadulla oli hevosena Stjarni. Lähes
koko päivän maisema oli
loputonta hiekka-aavikkoa ja hiekan seassa oli isoja kivenmurikoita, mikä
vaikeutti tölttäämistä paikoin. Välillä
oli pienten jokien ylityksiä. 
Toisena hevosena minulla oli Gaiva, joka toimi
mukavasti takaryhmän hevosena.
Sadulla oli ratsuna Natan, joka
innostui välillä jokien ylityksestä liikaakin ja painoi kädelle pyrkien
ohittamaan muita. Laukka maistui Natanille myös alkuun paremmin kuin töltti. Päivän
toinen etappi tuntui todella raskaalta ja pitkältä ja aavikko oli loputon.
Välillä satoi hieman ja sade tuntui
tuulen takia kuin neuloilta, jotka pistelivät kasvoja. 
Viimeisenä hevosena
minulla oli Skarpur, joka oli
tunnetusti hieno hevonen, mutta ei ehkä parhaimmillaan kivisessä maastossa.
Sadulla oli Prins, joka oli mukavatölttinen,
rauhallinen ja mukautuva takaryhmän hevonen. Visa kaatui kompastuessaan
ratsastajineen, mutta onneksi
mitään pahempaa ei kuitenkaan sattunut.
Saavuimme Laugafelliiin, jossa
odotti vuoristomökki ja kuuman lähteen vedestä
muodostettu hotpool, jossa oli ihana käydä rentouttamassa lihaksia pitkän
päivän jälkeen. Majoitus oli
mökin yläkerrassa vieri vieressä olevilla patjoilla. Auringonlasku oli kaunis
vuoristomaisemissa hevosten laiduntaessa
laaksossa.
