Sunnuntaiaamu valkeni kauniina. Huoltoautomme perävaunu oli mennyt rikki, joten odotimme sen korjaajan tuloa ja vasta puolen päivän jälkeen suuntasimme päivän noin 40 kilometrin etapille.
Ratsastimme aavikon halki Vatnajökullin ja Langjökullin jäätiköiden välistä. Jäätiköiltä puhalsi hyytävä tuuli. Matkalla oli paljon pieniä puroja ja kivistä soratietä sekä tietysti laavahiekkaa.
Sadulla oli ensimmäisellä osuudella takahevonen Gaiva, jolla oli hyvä töltti mutta joka otti lähdössä hieman painetta laumasta. Minulla taas oli kirjava Skjöni, jonka töltti oli hieman epätasaista tai ei ainakaan kovin mukavaa istua. Lounastauolla istuimme satuloiden suojassa kovalta tuulelta.
Vaihdoimme hevosia ja sain taas ihanan Skarpurin, jolla oli mukava ratsastaa loppumatka. Satu sai Valjandin, joka oli voimakas, vahvatölttinen ja luotettava menijä. Lähes heti lounastaukopaikalta lähtiessämme näimme tiellä Tröllin, jonka vieressä oli Eki Fatbiken kanssa! Emme pystyneet pysähtymään, joten lähetimme vauhdissa lentosuukkoja. Eki oli siis ajamassa pyörällä 700 kilometrin reissua Kjölurin ja Sprengisandurin maisemissa. Yritimme säätää sopivaa kohtaamispaikkaa aiemmin, mutta se ei onnistunut, joten tällainen pikatapaaminen oli ainut vaihtoehto. Mutta hauska juttu joka tapauksessa! Ekin matkakertomukseen voi tutustua täällä: Packgofind
Illalla saavuimme autiomaaratsastuksen päätteeksi Haumyririin, jossa oli aitaus ja heinää hevosille. Lauma alkoi päivän aikana painostaa eturyhmää selvästi aiempaa enemmän. Näimme päivällä myös autiomaassa paikan, jossa Islannin kuuluisin lainsuojaton, Fjalla-Eyvindur, asui 1700-luvulla 17 vuoden ajan oikeutta paossa.Tulossa oli telttayö, joten pystytyimme kovassa tuulessa jokainen oman telttamme vaihtelevalla menestyksellä... Söimme illallisen isossa keittiöteltassa, lauloimme islantilaisia ratsastuslauluja ja maistelimme erilaisia vuoristojuomia, kunnes tuli aika kömpiä telttaan nukkumaan.
